Tulevaisuudelle pitää tehdä tilaa myös arjen keskellä

Teknologiateollisuus ry:n ennakointikyvykkyyden kehittäminen on edennyt yhteiseen työskentelyyn tulevaisuuden muutosten äärellä. Työssä ei rakenneta vain parempaa näkymää toimintaympäristöön, vaan myös yhteisiä tapoja tunnistaa, tulkita ja hyödyntää muutoksia päätöksenteossa.

Teknologiateollisuus ry käynnisti kesällä yhteistyön More Than Strategyn ja Futures Platformin kanssa järjestön ja toimialan ennakointikyvykkyyden vahvistamiseksi. Työn tavoitteena on kehittää systemaattista tapaa tunnistaa toimintaympäristön muutoksia, ymmärtää niiden merkitystä teknologiateollisuudelle ja kytkeä ennakointia entistä vahvemmin osaksi päätöksentekoa.

Työ on nyt edennyt vaiheeseen, jossa tulevaisuuden ilmiöitä ja ennakoinnin käytäntöjä on työstetty yhdessä Teknologiateollisuuden laajemman asiantuntijajoukon kanssa.

Yksi työskentelyn aikana vahvistunut havainto kuulostaa yksinkertaiselta: tulevaisuudelle täytyy tehdä tilaa.

Arjen työssä huomio kohdistuu väistämättä tämän hetken kysymyksiin ja nopeasti ratkaistaviin asioihin. Silloin pidemmän aikavälin muutokset, epävarmuudet ja vaihtoehtoiset kehityskulut jäävät helposti vähemmälle huomiolle. Ennakointi luo rakenteen sille, että niiden äärelle pysähdytään yhdessä.

”Yksi ennakointityön tärkeimmistä tehtävistä on luoda tilaa keskustelulle, jota arjessa ei välttämättä muuten käytäisi. Kun pysähdymme yhdessä pohtimaan erilaisia kehityskulkuja ja epävarmuuksia, voimme huomata asioita, jotka eivät oman työn tai toimialan sisältä katsottuna välttämättä tulisi esiin”, More Than Strategyn toimitusjohtaja Sointu Kouki kuvaa.

Ennakointi alkaa havainnoista, mutta arvo syntyy yhteisestä tulkinnasta

Ennakointi ei tarkoita vain ilmiöiden ja signaalien keräämistä. Olennaista on tulkita yhdessä, mitä toimintaympäristön muutokset voivat tarkoittaa ja millaisia kysymyksiä ne herättävät.

Teknologiateollisuuden ensimmäisessä ennakointityöpajassa tarkasteltiin laajaa joukkoa ilmiöitä, jotka voivat muuttaa alan toimintaympäristöä tulevina vuosina. Keskustelua käytiin esimerkiksi datan ja digitaalisen infrastruktuurin strategisesta merkityksestä, geopoliittisesta epävakaudesta ja suurvaltakilpailusta, Euroopan kilpailukyvystä sekä energia- ja resurssijärjestelmien muutoksesta. Mukana oli myös pidemmälle tulevaisuuteen katsovia ja epävarmempia kysymyksiä. Mitä esimerkiksi kvanttilaskennan, humanoidirobottien tai 6G:n kehittyminen voi tarkoittaa teknologiateollisuudelle? Miten Euroopan pyrkimys digitaaliseen suvereniteettiin muuttaa yritysten toimintaympäristöä? Entä miten kriittiset raaka-aineet, muuttuvat globaalit toimitusketjut tai suurvaltojen välinen teknologiakilpailu näkyvät suomalaisissa yrityksissä?

Tavoitteena ei ole löytää yhtä oikeaa vastausta siihen, miltä tulevaisuus näyttää. Keskeisempää on tunnistaa, mitkä muutokset voivat olla merkityksellisiä ja millaisia vaihtoehtoisia kehityskulkuja niiden ympärille voi muodostua.

Samalla yhteinen keskustelu auttaa haastamaan oletuksia. Ovatko ne asiat, joita tällä hetkellä pidämme todennäköisinä, todella ainoita mahdollisia kehityssuuntia? Mitkä muutokset voisivat yllättää? Ja mitä sellaisia kysymyksiä tulevaisuus nostaa esiin, joita emme vielä arjen työssä kysy?

Ennakointikyvykkyys on enemmän kuin tulevaisuustietoa

Teknologiateollisuuden kanssa tehtävässä työssä ennakointia tarkastellaan kokonaisuutena. Pelkkä tulevaisuustieto tai toimintaympäristön seuranta ei vielä muodosta organisaation ennakointikyvykkyyttä.

Toimiva ennakointi edellyttää myös yhteistä ymmärrystä siitä, mitä ennakoinnilla tavoitellaan, millaisilla menetelmillä muutoksia seurataan ja tulkitaan ja miten tuotettu tieto kulkee organisaatiossa päätöksentekoon asti. Samalla tarvitaan osaamista ja sitoutumista siihen, että ennakointitietoa myös hyödynnetään.

Teknologiateollisuuden kanssa rakennettavassa mallissa tarkastellaan siksi useita toisiinsa liittyviä osa-alueita: ennakointityön tavoitteita, menetelmiä ja työkaluja, ennakointiprosessia, tuotoksia sekä ennakointiosaamista.

Kyvykkyyttä rakennetaan yhdessä kehittämällä ja määrittelemällä. Tavoitteena ei siis ole rakentaa ennakoinnista organisaation muusta toiminnasta irrallista prosessia. Pienemmän porukan ydinryhmän työskentelyn rinnalla laajempi joukko Teknologiateollisuuden asiantuntijoita osallistuu valmennuksiin ja työpajoihin, joissa tulevaisuuden ilmiöitä tulkitaan yhdessä ja samalla kehitetään valmiuksia hyödyntää ennakointia omassa työssä.

Yhteisestä tulevaisuuskuvasta kohti toimintaa

Työ Teknologiateollisuuden ennakointikyvykkyyden kehittämiseksi jatkuu. Tulevaisuuskartan ja yhteisen työskentelyn avulla muodostuvaa näkemystä tarkennetaan ja samalla rakennetaan käytäntöjä, joiden avulla toimintaympäristön muutoksia voidaan seurata, tulkita ja hyödyntää systemaattisesti myös jatkossa.

“Tulevaisuuskartta antaa päätöksentekijöille etumatkaa. Siitä näkee ajoissa, mitkä muutokset koskevat käsiteltävää asiaa. Se auttaa myös ymmärtämään konkreettisesti, kestäisikö linjaus, jos toimintaympäristö kehittyisikin toisin kuin nyt oletamme”, sanoo Futures Platformin ennakointijohtaja Marianna Mäki-Teeri.

Tavoitteena ei ole rakentaa valmista kuvaa tulevaisuudesta. Tulevaisuus muuttuu jatkuvasti, ja myös ennakointityön ja ymmärryksen täytyy elää sen mukana.

Sen sijaan tavoitteena on vahvistaa kykyä huomata muutoksia riittävän ajoissa, tarkastella niitä useasta näkökulmasta ja käydä keskustelua niiden mahdollisista vaikutuksista. Kun tällainen työskentely muodostuu jatkuvaksi osaksi organisaation toimintaa, ennakointi voi auttaa paitsi varautumaan muutoksiin ja tunnistamaan uusia mahdollisuuksia, myös rakentamaan toivottua tulevaisuutta.