Kasvu edellyttää kuuseen kurkottelua
Osallistuin hiljattain Kasvuryhmän järjestämään tilaisuuteen, jossa keskusteltiin Suomen kasvun tulevaisuudesta. Yksi ajatus jäi erityisesti mieleen: monet kasvun esteistä eivät ole rakenteellisia, vaan liittyvät ajatteluun, käyttäytymiseen ja siihen, mitä pidämme mahdollisena.
Kuinka optimistisesti suhtaudumme tulevaisuuteen? Kuinka hyvin olemme oikeasti hereillä siitä, mitä maailmassa tapahtuu? Ja kuinka usein pysähdymme kyseenalaistamaan omia oletuksiamme siitä, mikä on mahdollista?
Nämä kysymykset eivät koske vain yhteiskuntaa, vaan jokaista kasvua tavoittelevaa johtoryhmää.
Kasvu alkaa siitä, mitä pidämme mahdollisena
Kasvu edellyttää kykyä kuvitella parempi huominen. Uudistumisen perusta on kyvyssä hahmottaa myönteinen tulevaisuus – ei haihatteluna, vaan suunnan näyttämisenä. Ilman tulevaisuuskuvaa emme uskalla investoida, ottaa riskejä tai rakentaa mitään aidosti uutta.
Ihmisten odotukset tulevaisuudesta ohjaavat heidän päätöksiään tänään. Jos uskomme mahdollisuuksien olevan rajallisia, toimimme varovaisesti. Jos taas näemme vaihtoehtoja, investoimme, kokeilemme ja opimme nopeammin.
Pelkkä kuvittelu ei kuitenkaan riitä. Kasvu on strateginen valinta, jonka pitää näkyä rekrytoinneissa, myynnissä ja viestinnässä. Kasvustrategia ei voi olla johtoryhmän sisäinen salaisuus.
Strateginen ennakointi auttaa näkemään mahdollisuuksia
Tiedämme, että tulevaisuusajattelua systemaattisesti hyödyntävät yritykset menestyvät muita paremmin: ne ovat 33 % kannattavampia ja kasvavat 200 % keskimääräistä enemmän (Rohrbeck & Kum 2018). Ennakointi vahvistaa innovaatiokykyä, sisäistä yrittäjyyttä ja resilienssiä. Se tukee päätöksentekoa epävarmuudessa ja auttaa havaitsemaan muutoksia ennen kuin ne ovat ilmeisiä.
Arjessa tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Päinvastoin – johtoryhmän huomio vetäytyy helposti kohti nykyhetken kysymyksiä. Juuri siksi ennakointi on kasvun kannalta tärkeää: se auttaa nostamaan katseen arjesta kauemmas horisonttiin. Johtoryhmän pöydällä on samaan aikaan myynnin luvut, henkilöstön jaksaminen, asiakkaiden odotukset, teknologian kehitys ja kustannuspaineet. Fokus painottuu helposti operatiiviseen.
Mitä on strateginen ennakointi?
Yksinkertaisimmillaan strateginen ennakointi on kyky havaita muutoksia ajoissa, tulkita niiden merkitys ja tehdä päätöksiä ennen kuin on pakko. Se ei poista epävarmuutta, mutta vähentää yllätyksellisyyttä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että organisaatio on jatkuvasti pulssilla siitä, mitä markkinassa ja maailmassa tapahtuu – ja ennen kaikkea siitä, mitä se merkitsee omalle liiketoiminnalle.
- Mitä asiakkaamme tarvitsevat seuraavaksi?
- Millaista osaamista meiltä puuttuu?
- Mihin markkina on liikkumassa?
- Mitkä nykyiset toimintatavat eivät kanna tulevaan?
Kasvua tavoittelevassa yrityksessä tämä on ratkaisevaa. Jos yritys reagoi vasta, kun asiakaspoistuma näkyy luvuissa tai kilpailija on jo vienyt markkinaa, ollaan usein myöhässä. Ennakointi antaa aikaa valita eikä vain sopeutua.
Ongelma ei ole tiedon puute, vaan tulkinnan puute
Käytännön kokemus osoittaa, että samassa markkinassa osa yrityksistä kasvaa nopeasti, kun toiset jäävät paikalleen. Ero ei synny pelkästään markkinasta, vaan siitä, miten organisaatio tulkitsee sitä. Monessa organisaatiossa tieto tulevaisuudesta on jo olemassa, mutta hajallaan:
- myynti kuulee asiakkaiden huolia
- asiakaspalvelu näkee toistuvat kipukohdat
- tuotanto tunnistaa pullonkaulat
- HR huomaa osaamisvajeet
- johto seuraa markkinaa ja omistajien odotuksia
Ongelma ei siis ole tiedon puute, vaan yhteisen tulkinnan puute. Strateginen ennakointi vaatii tilaa, jossa nämä havainnot tuodaan yhteen – ei vain raportteina, vaan keskusteluina:
- Mitä tämä tarkoittaa meille?
- Mihin meidän pitää varautua?
- Mitä mahdollisuuksia emme vielä hyödynnä?
Johdon pitää uskaltaa kyseenalaistaa omat oletukset
Tässä kohtaa johtoryhmän rooli korostuu. Johtoryhmä ei ole vain päätöksentekoelin, vaan yrityksen yhteisen ajattelun moottori. Kasvun johtaminen edellyttää omien uskomusten kyseenalaistamista. Ilman sitä tavoitteet jäävät helposti nykyhetken jatkeeksi – hieman paremmaksi versioksi tästä päivästä.
Ennakointi tuo ajatteluun rakenteita:
- tekee oletukset näkyviksi
- auttaa testaamaan niitä
- avaa uusia mahdollisuuksia
Kasvua tavoittelevan johtoryhmän kannattaa pysähtyä säännöllisesti ainakin näiden kysymysten äärelle:
- Mitä maailmassa tapahtuu, mitä emme vielä huomioi riittävästi?
- Mikä muuttuu asiakkaidemme maailmassa?
- Mitkä oletuksemme kasvusta voivat olla vanhentuneita?
- Missä kasvua voisi syntyä, jos ajattelisimme kunnianhimoisemmin?
Lopuksi: mikä päätös jäi tänään tekemättä?
Palataan vielä alussa mainitsemaani tilaisuuteen ja siellä kuulemaani kysymykseen. Kasvu vaatii lähes aina epävarmuuden sietämistä.
Siksi meidän kaikkien kannattaa kysyä itseltämme: Minkä päätöksen jätimme tänään tekemättä, koska se tuntui liian kunnianhimoiselta tai epävarmalta?
Voit ladata Kasvuryhmän ”Suomen kasvun vaihtoehtoinen tulevaisuus” -raportin Kasvuryhmän sivuilta.
